Puolustusalaan ja NATO-yhteistyöhön liittyvä keskustelu on viime vuosina voimistunut nopeasti. Globaalin turvallisuustilanteen epävarmuus näkyy konkreettisesti puolustukseen kohdistuvina investointeina – myös Suomessa. Kainuun liiton, Kainuun Yrittäjien sekä Pohjois-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen järjestämä Kainuun puolustusklusterin tilaisuus tarjosi ajankohtaisen katsauksen puolustusvoimien hankintoihin, tulevaisuuden tarpeisiin ja siihen, millaisia mahdollisuuksia tämä avaa alueen yrityksille.
Tässä kirjoituksessa kokoan yhteen Kainuun puolustusklusterin tilaisuudessa esiin nousseita keskeisiä teemoja, havaintoja ja oppeja. Nostan esiin puheenvuoroissa esitettyjä näkökulmia puolustusvoimien hankinnoista sekä peilaan niitä alueen yritysten mahdollisuuksiin ja omaan asiantuntijahavaintooni hankintojen ja elinvoiman näkökulmasta. Tilaisuuden keskeinen viesti oli selkeä: puolustushankinnat eivät ole nopeiden voittojen pelikenttä, mutta ne voivat tarjota pitkäjänteisiä ja merkityksellisiä mahdollisuuksia yrityksille, jotka ymmärtävät hankintalogiikan ja uskaltavat verkostoitua.
Tuote ratkaisee – ei PowerPoint esitys ideasta
Maavoimien hankintaprosesseja esitellyt majuri Ville Viljaranta avasi puolustusvoimien näkökulmasta keskeisiä periaatteita, jotka yritysten on tärkeä tiedostaa. Puolustusvoimat ei rahoita yritysten tuotekehitystä, eikä pelkkä idea tai esitysmateriaali riitä saamaan oman tuotteensa markkinan käyttöön. Ratkaisun on palveltava todellisia tarpeita ja osoitettava kykyä suoriutua hyvin niissä olosuhteissa, joissa sitä tultaisiin käyttämään.
Majuri Viljarannan puheenvuorossa välittyi vahva viesti siitä, että hankinnan päätöksenteon keskiössä on itse tuote ja sen käytännön toimivuus – ei yritys, joka ratkaisun on kehittänyt.
Kun idea ei sellaisenaan sovi – mutta osa siitä voi olla ratkaiseva
Puolustusvoimien hankinnat toteutetaan usein kokonaisuuksina, joissa yksi toimija vastaa laajemmasta ratkaisusta ja useat yritykset toimivat toteuttajina tai alihankkijoina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen yrityksen tarjoama ratkaisu ei aina sellaisenaan vastaa puolustusvoimien tarvetta, mutta siitä voi nousta esiin yksittäisiä osa-alueita, joilla on merkitystä osana suurempaa kokonaisuutta.
Esimerkiksi yritys, joka kehittää siviilikäyttöön tarkoitettua ajoneuvoa, materiaalia, ohjelmistoa tai varustetta, ei välttämättä tarjoa suoraan puolustusvoimien käyttöön soveltuvaa lopputuotetta. Sen sijaan kiinnostava voi olla jokin rajattu ominaisuus: materiaalin kestävyys kylmässä, energiatehokkuus, huollettavuus, yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa tai yksinkertaisesti se, että ratkaisu toimii luotettavasti kenttäolosuhteissa.
Erityisesti kaksikäyttöisyys – eli se, että tuote soveltuu sekä siviili- että puolustuskäyttöön – nähtiin yrityksen liiketoiminnan kannalta selkeänä etuna. Moni puolustuskäyttöön päätynyt ratkaisu on alun perin kehitetty siviilitarpeeseen ja muokattu myöhemmin sotilaalliseen käyttöön sopivaksi. Lopulta ratkaisevaa ei ole tuotteen tekninen hienous, vaan se, että se on riittävän hyvä, riittävän edullinen ja ennen kaikkea toimintavarma niissä olosuhteissa, joissa sitä tullaan käyttämään. Puolustusvoimien hankinnat perustuvat usein suuriin määriin, jolloin ratkaisun on oltava kustannustehokas ja hinnaltaan soveltuva massa-armeijan käyttöön.
Verkostoituminen on markkinoille pyrkivien yritysten edellytys, ei pelkkä sivujuonne.
Tilaisuudessa verkostoituminen nousi toistuvasti esiin keskeisenä tekijänä. Yrityksen ei tarvitse toimia yksin, eikä useimmiten kannatakaan. Mukaan voi päästä alihankkijana, osana laajempaa kokonaisuutta tai testaus- ja kehitysympäristöjen kautta. Usein ratkaisevaa ei ole vain se, mitä osaat tehdä, vaan se, kuka tietää osaamisestasi ja missä yhteydessä se tulee esiin.
Puolustusalaan ja NATOon liittyvä keskustelu kääntyy helposti huipputeknologiaan droneihin ja robotiikkaan. Todellisuudessa kaikki ratkaisut eivät ole korkean teknologian innovaatioita – eikä tarvitsekaan olla. Suomessa on valtavasti jo olemassa olevaa osaamista ja tuotteita, jotka on kehitetty vaativiin olosuhteisiin, mutta joita ei välttämättä itse tunnisteta puolustuskäyttöön soveltuviksi.
Moni yritys saattaa ajatella, ettei oma tuote ole ”riittävän puolustuksellinen”, vaikka todellisuudessa juuri arkinen, testattu ja toimintavarma ratkaisu voi olla se, mitä kentällä tarvitaan. Oma kokemukseni Kuusamon Uistin Oy:n yritysvierailusta konkretisoi tämän hyvin. Vierailin yrityksessä reilu vuosi sitten, ja silloin havahduin siihen, että he valmistavat Puolustusvoimille tuttuja suksisiteitä – samoja, joita moni suomalainen varusmies on käyttänyt. Kyse ei ole uudesta keksinnöstä, vaan pitkäjänteisesti kehitetystä ja toimivaksi todistetusta ratkaisusta, jota on kehitetty viety edelleen myös NATO-markkinoille.
Sama ilmiö näkyy Pirkanmaalaisen Sukkamestarit Oy:n tapauksessa, jossa perinteinen tuote menestyi kansainvälisessä kilpailutuksessa nimenomaan laadun ja toimivuuden ansioista. Kyseessä oli siis suomalainen merinovillasukka. Puolustushankinnoissa ei aina etsitä uutta – vaan parasta toimivaa ratkaisua. Tunnista oma tuotteesi ja älä vähättele sitä.
Suomi NATOssa – täydentävä osaaja
NATO-yhteistyössä Suomen vahvuus ei ole siinä, että yritämme tehdä samaa kuin muut, vaan siinä, että tarjoamme sellaista osaamista ja tuotteita, joita muilla ei ole. Arktinen toimintaympäristö, käytännönläheinen tuotekehitys ja pitkä kokemus vaativista olosuhteista ovat kilpailuetuja, jotka ansaitsevat tulla tunnistetuiksi – myös yritysten itsensä toimesta.
Jos oma tuote toimii suomalaisessa talvessa, se saattaa olla juuri se ratkaisu, jota joku toinen tarvitsee täällä toimiakseen.
Tärkeää on tunnistaa ja tuntea tarpeet
Tilaisuudesta jäi selkeä havainto, että puolustusvoimien hankintoihin mukaan päätyvät useimmiten ne toimijat, jotka tuntevat toimintakentän, ovat aktiivisesti verkostoituneita ja kuulevat kehittämistarpeista riittävän varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että markkinaan pyrkivä yritys ymmärtää puolustushallinnon toimintalogiikkaa ja osaa sijoittaa oman osaamisensa oikeaan kohtaan kokonaisuutta. Juuri tästä syystä puolustusklusterin kehittäminen on alueen elinvoiman kannalta keskeistä.
Elinvoimakeskuksilla, Kainuun liitolla, Kainuun Yrittäjillä sekä Kainuun alueen kaupunki- ja kuntatoimijoilla on tärkeä rooli luoda rakenteita ja kohtaamispaikkoja, joissa yritykset, puolustusvoimat ja muut keskeiset toimijat voivat verkostoitua ja jakaa tietoa. Kun vuoropuhelu on avointa ja jatkuvaa, yrityksillä on paremmat edellytykset tunnistaa oma roolinsa osana laajempia kokonaisuuksia. Samalla puolustusklusteri voi toimia paitsi hankintojen tukena, myös koko alueen kehitystä, osaamista ja huoltovarmuutta vahvistavana tekijänä.
Puolustus- ja julkisiin hankintoihin liittyvää ymmärrystä on mahdollista syventää jo ensi viikolla. Maanantaina 20. tammikuuta järjestetään hankintojen infotilaisuus Kajaanissa. Tilaisuudessa kuullaan Senaatti-Kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen ajankohtaisista suunnitelmista sekä tulevista paikallisista hankinnoista. Tutustu tilaisuuteen ja ilmoittaudu mukaan tästä.