Osaavan työvoiman löytyminen on monelle kainuulaiselle yritykselle arkipäiväinen haaste. Tekijöitä tarvittaisiin heti, mutta sopivia hakijoita ei tahdo löytyä tai rekrytointi vie kohtuuttomasti aikaa. Samaan aikaan Kainuussa asuu ja opiskelee kansainvälisiä osaajia, joiden osaaminen jää monissa tapauksissa hyödyntämättä. Usein kyse ei ole osaajien puutteesta, vaan siitä, että työnantajat ja osaajat eivät kohtaa.

Kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta kysymys ei siis ole vain siitä, mistä haetaan, vaan myös siitä, miten ja ketä osataan tavoittaa.

Kansainvälinen osaaminen on jo osa Kainuuta

Kun puhutaan kansainvälisestä osaajasta, mielikuva suuntautuu helposti ulkomaille ja pitkiin lupaprosesseihin. Todellisuudessa suuri osa kansainvälisestä osaamisesta on Kainuussa jo valmiiksi.

Alueelle on muuttanut ihmisiä monista eri syistä: työn, opiskelun, perhesuhteiden tai pakolaisuuden kautta. Taustat vaihtelevat, mutta monilla on mukanaan vahvaa osaamista, korkeakoulutusta, työkokemusta ja kielitaitoa. Usein mukana on myös sellaista osaamista, jota paikallisilla työmarkkinoilla ei ole runsaasti tarjolla, kuten kansainvälistä asiakasymmärrystä, kokemusta eri markkina-alueilta ja uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaan.

Työnantajan näkökulmasta moni näistä osaajista on suhteellisen nopeasti työllistettävissä. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat jo jossain määrin tuttuja, ja työntekoon liittyvät viralliset asiat ovat usein kunnossa. Työelämän kirjoittamattomat säännöt ja työyhteisön kieli vaativat toki tukea ja harjoittelua, mutta kynnys työllistymiseen on matala.

Missä kansainvälisiä osaajia voi kohdata?

Kansainvälisiä osaajia ei tarvitse etsiä kaukaa. He ovat jo osa Kainuun arkea, mutta heitä ei aina osata tavoittaa.

Merkittävä ryhmä on kansainväliset opiskelijat ja vastavalmistuneet. He opiskelevat kotoutumiskoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa, asuvat jo alueella ja etsivät mahdollisuuksia jäädä Kainuuseen valmistumisen jälkeen. Osaaminen liittyy usein teknologiaan, liiketoimintaan, matkailuun, hyvinvointi- ja terveysaloihin tai muihin kasvaviin toimialoihin.

Moni etsii harjoittelupaikkaa, opinnäytetyötä, osa-aikatyötä tai ensimmäistä vakituista työpaikkaa. Yritykselle tämä antaa mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen työntekijään matalalla kynnyksellä ja rakentaa osaamista vähitellen yrityksen tarpeista käsin. Yhteistyö voi alkaa jo opintojen varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kieliharjoitteluna ja kehittyä myöhemmin tavoitteellisempaan työsuhteeseen.

Kansainvälisiä osaajia löytyy myös kolmannen sektorin kautta. Esimerkiksi järjestöt, harrastusseurat ja yhdistykset tavoittavat aktiivisia ihmisiä, jotka etsivät väyliä osaamisensa hyödyntämiseen. Lisäksi työllisyyspalveluissa ja erilaisissa työllistämishankkeissa on kattavaa tietoa kainuulaisten työnhakijoiden taustoista ja tilanteista.

Paikallisten osaajien lisäksi voidaan hyödyntää kansainvälisiä verkostoja. Oppilaitoksilla on yhteistyökumppaneita ja rekrytointikanavia eri maissa, joiden kautta tavoitetaan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita opiskelemaan ja työllistymään Suomeen ja Kainuuseen.

Työnantajan rooli osaajien houkuttelussa

Jotta potentiaaliset osaajat löytävät tiensä Kainuuseen, tarvitaan työnantajilta aktiivisuutta. On tärkeää tehdä näkyväksi, millaista osaamista alueella tarvitaan ja millaisiin tehtäviin tulevaisuudessa rekrytoidaan. Kyse ei ole yksittäisestä rekrytoinnista, vaan pitkäjänteisestä tavasta varmistaa osaamisen saatavuus alueella.

Kun yritysten tarpeet tunnetaan, osaajia voidaan ohjata oikeisiin suuntiin jo varhaisessa vaiheessa. Ilman tätä tietoa osaamispotentiaali jää helposti hyödyntämättä.

Miten huomioida kansainväliset hakijat käytännössä?

Kansainvälisen osaajan tavoittaminen ei edellytä täydellistä suunnitelmaa. Tärkeintä on selkeys. Kansainvälisiä osaajia ei aina tavoiteta perinteisillä työpaikkailmoituksilla, sillä työnhakukanavat ja odotukset voivat poiketa totutusta.

Ensimmäinen askel on pohtia rauhassa, millaista osaamista yrityksessä todella tarvitaan. Kaiken ei tarvitse olla valmista heti. Osaamista voidaan myös rakentaa työn ohessa. Monesti ratkaisevia tekijöitä ovat motivaatio, perusosaaminen ja halu oppia yrityksen toimialaa.

Kielikysymys nousee usein keskeiseksi. Moni kansainvälinen osaaja työskentelee sujuvasti englanniksi ja opettelee suomea työn ohessa. Kaikkien tehtävien ei tarvitse edellyttää täydellistä suomen kielen taitoa heti alussa. Jo maininta siitä, että työssä voi aloittaa englanniksi ja että monikulttuurinen hakijakunta on tervetullut, voi madaltaa yhteydenoton kynnystä merkittävästi.

Tukea ja sparrausta on saatavilla

Yrityksen ei tarvitse edetä yksin. Kainuussa toimii useita tahoja ja verkostoja, jotka tukevat kansainvälisten osaajien työllistymistä ja yritysten osaamistarpeiden tunnistamista.

Apua on saatavilla esimerkiksi osaamistarpeiden kirkastamiseen, sopivien osaajaryhmien tunnistamiseen ja ensikontaktien luomiseen opiskelijoiden tai työnhakijoiden kanssa. Yhteistyön kautta voidaan myös pohtia, miten työntekijöiden kotoutumista ja arkeen kiinnittymistä tuetaan jo varhaisessa vaiheessa. Yhteydenotto ei sido mihinkään, ja usein jo lyhyt keskustelu auttaa selkeyttämään sopivaa etenemistapaa.

Kansainvälinen osaaminen on tämän päivän resurssi

Kansainvälinen osaaminen ei ole Kainuussa tulevaisuuden mahdollisuus, vaan tämänhetkinen resurssi. Osaajia on jo alueella, ja lisää voidaan tavoittaa, kun rekrytointia tarkastellaan totuttua laajemmin ja työnantajien tarpeet tehdään näkyviksi.

Odotusten selkeyttäminen, avoin viestintä ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa auttavat varmistamaan, että kansainvälinen osaaminen löytää paikkansa kainuulaisissa yrityksissä.

Kirjoittajasta

Rea Stricker työskentelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hänellä on käytännön kokemusta kansainvälisten opiskelijoiden ohjauksesta työelämään ja työnantajien tukemisesta eri rekrytoinnin vaiheissa.