Kun uusi työntekijä on löytänyt paikkansa työyhteisössä, seuraava iso kysymys kuuluu: miten varmistaa, että hän viihtyy myös Kainuussa ja haluaa jäädä pidemmäksi aikaa? Moni työnantaja pohtii, miten tukea arjen sujumista, sosiaalisten verkostojen rakentumista ja kotoutumista uudelle paikkakunnalle.

Monelle kansainväliselle osaajalle työpaikka on ensimmäinen ja tärkein kiinnittymiskohta uuteen kotipaikkaan. Työnantajalla on siksi merkittävä rooli siinä, millaiseksi elämä Kainuussa alkaa muotoutua.

Työnantaja avainasemassa ensimmäisten kuukausien aikana

Kansainväliselle osaajalle työnantaja ja työyhteisö ovat usein ensimmäisinä kuukausina ainoat kontaktit uudella kotipaikkakunnalla. Näin ollen työpaikasta tulee helposti myös tärkein tiedon, tuen ja sosiaalisten suhteiden lähde. Työnantajan merkitys työntekijän arjessa korostuu huomattavasti.

Näiden ensimmäisten kuukausien aikana muodostuu kokemus siitä, onko täällä turvallista olla, uskallanko kysyä apua ja tunnenko itseni tervetulleeksi. Kokemukset vaikuttavat suoraan siihen, alkaako uusi työntekijä kokea Kainuun kodikseen vai jääkö täällä oleminen väliaikaiseksi.

Siksi rekrytointi ei pääty työsopimuksen allekirjoittamiseen. Työntekijän onnistunut kotoutuminen on olennainen osa rekrytointiprosessia, ja siihen panostaminen hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Arjen sujumisella, kielen oppimisella ja sosiaalisten verkostojen löytymisellä on ratkaiseva merkitys heti työsuhteen alussa.

Kotoutuminen alkaa arjesta, ei viranomaispalveluista

Kotoutuminen mielletään usein viranomaispalveluiksi, luviksi ja erilaisiksi prosesseiksi. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksistään ratkaise sitä, alkaako uusi työntekijä viihtyä ja kokea kuuluvansa uuteen kotipaikkaansa.

Käytännössä kotoutuminen alkaa arjesta: siitä, miten liikkuminen onnistuu, mistä löytää tekemistä vapaa-ajalle ja miten arki uudella paikkakunnalla alkaa hahmottua. Arjen sujuvuus vaikuttaa suoraan siihen, kokeeko työntekijä pärjäävänsä ja olevansa osa ympäröivää yhteisöä.

Tässä arjen kotoutumisessa työnantajalla ja työyhteisöllä on usein keskeinen rooli, koska ne ovat työntekijälle arjessa lähellä ja helposti lähestyttäviä. Työnantaja ei ole viranomainen eikä voi ratkaista kaikkea, mutta voi auttaa tekemään arjesta ymmärrettävämpää ja madaltamaan kynnystä asettua uudelle paikkakunnalle.

Kieli tukee arjessa pärjäämistä ja osallisuutta

Kieli on keskeinen osa arjessa pärjäämistä ja osallisuuden kokemusta. Vaikka työtehtävät sujuisivat englanniksi tai muulla kielellä, arjen asiointi ja vapaa-aika edellyttävät usein ainakin jonkinlaista suomen kielen taitoa. Ilman kieltä itsenäinen toimiminen uudella paikkakunnalla voi tuntua vaikealta.

Kielen oppiminen tapahtuu pitkälti arjessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Työpaikalla ja työyhteisössä syntyvät usein ensimmäiset mahdollisuudet käyttää suomea turvallisessa ympäristössä. Kannustava ilmapiiri, kärsivällisyys ja se, että virheitä saa tehdä, vaikuttavat merkittävästi siihen, uskaltaako uusi työntekijä kehittää kielitaitoaan.

Työnantajan rooli ei ole opettaa kieltä, mutta kielen oppimista voidaan tukea osana arkea. Kun kieli tarttuu osaksi päivittäisiä tilanteita, se tukee työntekijän itsenäistymistä ja kiinnittymistä Kainuuseen.

Sosiaaliset verkostot ja perhe vaikuttavat jäämispäätökseen

Arjessa pärjääminen ja kielen oppiminen ovat tärkeitä askelia uudelle kotipaikkakunnalle asettautumisessa. Niiden rinnalla ihmiset ja ihmissuhteet vaikuttavat siihen, miltä uusi arki alkaa tuntua. Sosiaaliset verkostot ja perheen kokemus arjen sujuvuudesta tukevat sitä, että Kainuusta muodostuu koti.

Työ tuo arkeen rakennetta ja merkitystä ja toimii usein tärkeimpänä yhteytenä ympäröivään yhteisöön. Vapaa-ajalla syntyvät ihmissuhteet ja kokemus kuulumisesta vahvistavat viihtymistä ja sitoutumista alueeseen.

Perheellisille työntekijöille puolison ja lasten arjen sujuminen on olennainen osa kokonaisuutta. Puolison työllistymismahdollisuudet, lasten arki ja perheen yleinen kokemus elämästä uudella paikkakunnalla heijastuvat väistämättä myös työntekijän omiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Työnantajan rooli ei ole ratkaista näitä kysymyksiä yksin, mutta tiedon löytymistä voidaan helpottaa ja perheitä ohjata oikeiden palveluiden ja verkostojen pariin.

Työnantaja ei jää yksin – tukea on tarjolla

Kun työntekijän arkeen liittyvät kysymykset ulottuvat työpaikan ulkopuolelle, herää kysymys siitä, mistä apua kannattaa hakea. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse toimia yksin. Kainuussa on useita toimijoita, jotka tarjoavat tukea sekä työnantajille että työntekijöille.

Kuntien asettautumis- ja kotoutumispalvelut tarjoavat apua arjen asioihin sekä ohjausta ja neuvontaa. Kuntien yritys- ja rekrytointipalvelut sekä erilaiset verkostot tukevat työnantajia rekrytoinnissa, kansainvälistymisessä ja toimintatapojen kehittämisessä. Suomen kielen ja vapaa-ajan kurssit tukevat arjessa pärjäämistä, ja paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kautta löytyy harrastuksia, tapahtumia ja uusia ihmisiä.

Usein tarvittava tuki on jo olemassa. Työnantajan näkökulmasta keskeistä on tunnistaa tilanne ja tietää, mistä apua voi kysyä tai mihin työntekijää ja hänen perhettään voi ohjata.

Kainuusta voi tulla koti

Kansainvälisen osaajan jääminen Kainuuseen ei synny yksittäisestä teosta, vaan arjen pienistä ja toistuvista kokemuksista. Työnantajalla on tärkeä rooli näiden kokemusten mahdollistajana, mutta pysyvyyttä rakennetaan aina yhdessä työyhteisöjen, perheiden ja tukiverkostojen kanssa.

Kun työntekijä kokee olevansa tervetullut, pärjäävänsä arjessa ja saavansa tukea tarvittaessa, Kainuusta voi muodostua muutakin kuin työpaikka. Siitä voi tulla koti.

Kirjoittajasta

Karoliina Homanen työskentelee Kajaanissa kotoutumispalveluiden koordinaattorina. Hän vastaa yhdessä tiiminsä kanssa kotoutumisen edistämisen palveluista sekä työvoimaviranomaisen että kunnan tehtävien osalta ja tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa (karoliina.homanen@kajaani.fi, p. 040 618 4255).